Viikolla 3 - Norsuja ja norsun kokoisia sammakoita

NORSUT SODASSA JA RAUHASSA

Aasiassa käytettiin sotanorsuja jo 4500 vuotta sitten, mutta eurooppalaiset törmäsivät niihin (melkoisen sananmukaisesti) Gaugamelan taistelussa 331 eaa. Aleksanteri Suurelle norsut aiheuttivat eräitä vaikeita hetkiä, varsinkin, koska tottumattomat hevoset tapasivat kääntyä ja juosta.

Aleksanteri oli kuitenkin sielultaan insinööri. Kun hän kohtasi Indus-virralla kuningas Poroksen, hänellä oli jo suunnitelma valmiina. Hänen miehensä jakautuivat ryhmiin, jotka antoivat norsuille tietä, kuten aikaisemmin Persian sotavaunuille. Erityisen valittu joukko miehiä oli harjoitellut kirveen käyttöä, ja he astuivat lähitaisteluun ja hakkasivat kirveillään norsujen kärsiä ja jalkoja. Makedonialaiset oppivat myös, että norsut inhosivat syvästi lautoja, joihin oli hakattu pitkiä nauloja niiden arkojen jalkojen tuhoksi. Tämä toimi ja kuningas Poros antautui. Aleksanteri kuitenkin ihastui norsuihin. Hänen sanotaan rakennuttaneen temppelin Poroksen sotaelefantille ja antaneen norsujen vartioida omaa telttaansa.


Aasiassa kerrotaan sotanorsuilla olleen kyljillään erityiset satulat, joissa jousimiehet istuivat. Makedonialaisten oletetaan kehittäneen howdahin, jossa sen jälkeen Intian metsästäjät ja matkaajat ovat keikkuneet turvanaan erityiset howdah-pistoolit.

Melko iso howdah tässä kuvassa.

Aleksanterin seuraajat käyttivät jatkuvasti norsuja. Kuningas Pyrrhos tutustutti roomalaiset tähän sotakoneeseen. Norsut eivät olleet ihanteellisia tankkeja, vaikka ne hevoset pelästyttivätkin (erään roomalaispäällikön väitetään käyttäneen kuormakameleja samaan tarkoitukseen). Ne eivät ole laumaeläimiä. Kerrotaan norsusta, jonka ajaja kuoli nuolen osumaan. Norsu nosti hänet hellästi selkäänsä, kääntyi ja ryntäsi surusta suunniltaan omien joukkojen halki.

Saman sai huomata Scipio Aemilianus, kun roomalaiset olivat oppineet puunilaissodissa norsujen käytön. Scipiolla oli kymmenen sotanorsua. Yksi sai lingon kiven otsaansa. Se pelästyi ja ryntäsi roomalaisten keskustan läpi. Muut norsut ryntäsivät perään ja tuhosivat kokonaan Scipion joukkojen keskustan. Se oli helppo voitto keltibereille.

Hannibalin norsut tunnetaan. Niitä oli alkuaan 37, mutta lähes kaikki kuolivat Alppien ylityksessä. Vaikka Hannibal vaati - ja saikin - joitakin lisää, norsut eivät puunilaissotaa ratkaisseet - minkä Alpit säästivät, sen Italian talvi vei.

Propagandatarkoituksiin norsut olivat hyviä. Pompeius Suuri - Julius Caesarin vävy, ystävä ja kilpailija eri aikoina - piti suurista eläimistä erityisen paljon. Kun hänelle julistettiin triumfi Afrikan voitoista, hän halusi norsujen vetävän triumfivaunujaan. Ne eivät kuitenkaan mahtuneet Rooman porteista Via Sacralle, ja hänen piti luopua ajatuksesta. Seuraavaksi hän järjesti taistelunäytöksiä areenalla ja järjesti 20 norsun taistelun keihäs- ja jousimiehiä vastaan. Norsut alkoivat huutaa hätääntyneinä. Silloin nähtiin se ihme, että koko roomalainen yleisö kyynelöi.

Julius Caesarin denaari

Julius Caesar käytti myös norsuja propagandatarkoituksiin. Ellei hän itse olisi kertonut asiasta, en olisi uskonut, että hän vei norsun Britanniaan - molemmat sotaretket olivat huonosti valmisteltuja, satamaa ei löytynyt, legioonat joutuivat kahlaamaan maihin ja myrskyt tuhosivat laivoja. "Gallian sodassa" Caesar kuitenkin vaikuttaa, että panssaroitu norsu teki suuren vaikutuksen britteihin. Pitänee uskoa sitten.

Roomalaisten käyttämät norsut olivat todennäköisesti pienempää lajia kuin nykyiset Afrikan elefantit ja lienevät kuolleet sukupuuttoon Pohjois-Afrikasta. Nykyinen Afrikan elefantti lienee vieläkin lähes mahdoton kesyttää. Intiassa ja Kaakkois-Aasiassa norsu on yhä käytössä uskonnollisena eläimenä, kulkueissa ja työeläimenä.

Ganesha-jumala

Viisauden jumalalla on Intiassa norsun pää (olen kerran nähnyt Intiaa käsittelevässä TV-filmissä Ganesha-jumalan patsaan. Jumala puhui Nokian kännykkään. Valitettavasti en ole mistään löytänyt sellaista kuvaa). Terry Pratchettin "Kiekkomaailmaa" kannattelee neljä elefanttia (jotka puolestaan seisovat kilpikonnan selässä). Tämä on suoraan kopioitu intialaisesta myytistä. Ja jostakin selittämättömästä syystä Sisiliassa Catanian kaupungin tunnus on elefantti. NOrsujen sodat on kyllä sodittu - viimeksi Britannian siirtomaasodissa kuormajuhtina. Rudyard Kiplingin novellissa "Kuningattaren palvelijat" norsujen marssilaulu kuuluu:

Me Aleksanterille soimme voimat Herkuleen:
se jalkojemme voimaan, otsain viisauteen
niin perustui; ikeestä nyt pääse koskaan emme -
nyt tietä antakaa, nyt tulee täältä
nelikymmennaulaisemme!

(Viidakkokirjat, suom. Eila Pennanen ja Juhani Jaskari)

IDEOITU KÄMPIN KABINETISSA KYMMENENNEN KONJAKIN JÄLKEEN

Ministerit ja muut asiantuntijat ovat laukoneet repliikkejä, joita olisi kannattanut harkita nukkumalla yön yli - tai mieluummin jättää kokonaan lausumatta.

Suomen Pankin neuvonantaja Harry Leinonen

Tämä henkilö on sitä mieltä, että sekä käteismaksuista että luottokorttimaksuista pitäisi periä hinta erikseen "samalla tavalla kuin kaupan muovikasseista". Näin rahan käyttäjän näkökannalta muovikassin voi jättää ottamatta, mutta kauppa vaatii ikävä kyllä maksun joka ostoksesta. Leinosmaksuja ei voi välttää millään. Jos nostaa rahansa automaatista ja maksaa käteisellä, joutuu ilmeisesti maksamaan ensin nostosta ja sitten joka kerran, kun rahaa käyttää. Jos vinguttaa korttia, joutuu myös maksamaan joka kerrasta. Leinosen mainitsema "peruspankkikortti" on ilemisesti juuri se automaattikortti, josta pankit pyrkivät eroon. Ja sitten huikein leinostelu:

Leinonen uskoo, että käteisraha häipyy hiljalleen käytöstä kunhan kortit digitalisoituvat eli maksut maksetaan matkapuhelimella. (Aamulehti)

Mahtaako tämä Leinonen olla Nokian palkkalistoilla? Ja millaistahan edustustiliä hän vinguttaa? Onkohan tämä establishmentin edustaja koskaan käynyt ostoksilla toreilla, kauppahalleissa tai muissa ei-digitalisoiduissa paikoissa?

Geenitutkija Leena Palotie

Tämä professori vaatii yliopistoihin 500-1000 euron lukukausimaksuja. Nähtävästi hän on sitä mieltä, että älykkyys ja vanhempien rahapussi ovat sidoksissa toisiinsa ja haluaa perata yliopistoista ne köyhien kakarat, jotka siellä nyt tilaa vievät.

Viedään aatetta eteenpäin. Pannaan kunnon lukukausimaksut peruskouluihinkin. Pannaan Suomi todella "taistelemaan paikastaan tutkimuksen ja tuotekehittelyn kärkimaana" (YLE). Mitä sitä koulutusta tuhlaamaan kaikelle kansalle. Annetaan rahan puhua.

Ministeri Paula Risikko

Kolmas ajattelija on Risikko. Kun säädettiin laki, joka estäisi isompien olutpakkausten halvemman hinnan, julki tuotu tarkoitus oli saada ihmiset ostamaan esimerkiksi kolme pulloa sixpackin tai mäyräkoiran sijaan. Näin onkin käynyt. Nyt käy Risikko kuumana. Hänen mukaansa sopiva hintataso on se hinta, jota Alko pitää, ja kauppojen on hinnoiteltava tuotteensa Alkon mukaan.

Eikös hintakartellit ole kielletty?


Erityinen kiitos Taviokuurnalle You Make My Day -tunnuksesta!