Viikolla 10 - Holbeinit


HOLBEININ MAALARISUKU

Maalaaminen, kuten muutkin taiteet on enemmän työn ja ammattitaidon kuin nerouden asia. Pohjatyöt on tehtävä. Renessanssiaikana, jolloin ihmiset elivät suhteellisen lyhyen ajan nykyhetkeen verrattuna, hyvä kouluts ja tunnettu ateljee olivat erityisen tärkeitä.

Hyvä esimerkki tästä ovat Holbeinit. Hans Holbein Vanhempi (1460 - 1524) ja hänen veljensä Sigismund (josta ei muuta sitten tiedetäkään) maalasivat goottilaistyylisiä uskonnollisia töitä. Hans vanhempi kiinnostui kuitenkin renessanssin tekniikasta, tutki sitä ja opetti pojilleen. Hänellä oli maalariateljee Augsburgissa vuoteen 1514 asti.

Piirros pojista, Ambrosiuksesta ja Hans nuoremmasta, on täysin renessanssin tyyliin tehty.

Ambrosius Holbein (1494 - 1519) kuoli niin nuorena, ettei ehtinyt näyttää lahjakkuuttaan. Harvoista säilyneistä töistä paljastuu kyllä kiinnostus renessanssin Italiaan. Veljekset siirtyivät Augsburgista Sveitsin Baseliin, mutta Italia oli lähellä, kuten Ambrosiuksen "Nuoren miehen muotokuva" osoittaa.


Hans Holbein Nuorempi (1497 - 1543) peri kaiken koulutuksen ja eli riittävän pitkään näyttääkseen lahjakkuutensa. Hänen tarkkaa kuolinaikaansa ei tiedetä; hänen otaksutaan menehtyneen ruttoon loka-marraskuussa 1543. Alle 50 vuotta tuntuu vähältä, mutta 1500-luvulla ihmiset todella harvoin elivät kypsään ikään.

Hans sai mainetta kuvitettuaan opettajansa, Erasmus Rotterdamilaisen, kirjan "Tyhmyyden ylistys". Kun Sveitsi kääntyi kalvinistiseen uskoon, alttaritaulujen ja muotokuvien maalaaminen loppui - kalvinismi kielsi kaiken maisen koreuden. Hans jätti Baseliin vaimon ja neljä lasta (hän oli nainut parkitsijan lesken). Samalla hän teki vaimostaan elävän lesken; hän vietti käytännöllisesti lopun elämäänsä Englannissa tai ylhäisten asioilla pitkin Eurooppaa ja kuolikin Lontoossa. Voi otaksua, että Hansilla oli huono omatunto; taiteilijan perheen muotokuva paljastaa runsaasti kärsimystä.


Hansista tuli Englannissa ylimystön ja kuningas Henrik VIII:n hovimaalari. Ei kadehdittava osa; maalausten lisäksi hän suunnitteli kuninkaalle ja hoville kaikkea mahdollista kruunajaisasuista (Henrik piti monia kruunajaisia; hänellä oli monta vaimoa kruunattavana) hevosten valjaisiin, nappeihin ja kirjojen sidoksiin asti. Nykyään tuntuu varmaan oudolta sekin, että maalarilla oli voimakas vaikutus politiikkaan; Henrik käytti Hansia epävirallisena diplomaattina ja lähetti hänet maalaamaan muotokuvia vaimoehdokkaistaan. Kun Cleven Anna ei ollut Henrikin mielestä yhtä hyvän näköinen luonnossa kuin muotokuvassa, Hans oli vähällä joutua pois suosiosta (ja Toweriin).

Kaikki kuvat, joista Henrik VIII ja hänen vaimonsa muistetaan, ovat Hansin maalaamia lukuunottamatta Katariina Aragonialaista, joka eli eristyksissä Hansin tullessa Lontooseen, ja Katariina Howardia, jota hän ei ehtinyt maalata (on olemassa Hans Holbeinin maalaus, jonka mallia väitetään Katariina Howardiksi, mutta historioitsijoiden mukaan se ei pidä paikkaansa - Henrikin "piikittömässä englantilaisessa ruusussa" oli piikkejä, jotka katkaistiin mestauskirveellä).

Margaret Wyatt, lady Lee

Blogissani Kapallinen kirsikoita mainitsin, että Hans ei maalannut naisia edestä paitsi pukuineen ja koruineen. Se ei täsmälleen pidä paikkaansa. Lady Lee on puoliprofiilissa, mutta kurkkii kuin naakka, jota hän totta puhuen muistuttaa. Hän oli Anna Boleynin hovinainen ja väitteen mukaan se, joka juonitteli Annan Henrikin kuningattareksi. Hän onnistui jopa jäämään henkiin kuningattaren jälkeen ja saattoi Anna Boleynin mestauslavalle.

Lady Margaret Butts

Aikakauteen katsoen iäkkääksi selviytyi myös lady Margaret Butts, hovilääkärin vaimo. Muotokuvan aikaan hänen ikänsä oli alle 60 vuotta; kuolinvuotta en ole onnistunut selvittämään. Päähine on Katariina Aragonialaisen tyyliä, kun taas lady Lee käytti Anna Boleynin muotiin tuomaa ranskalaista päähinettä. Myös puvut olivat poliittisia julistuksia (taitavat olla vieläkin).

Kuten Dorothy Rowe mainitsee, kukaan ei näytä onnelliselta Henrik VIII:n hovissa, koska kuningas ei halunnut kenenkään olevan onnellinen. Hans Holbein Nuorempi oli suuri maalari, joka eli murheellisena aikana. Uskonkiihko, itsevaltiaat, sodat ja taudit vallitsivat koko Euroopassa. Miten ihmisluonnon tutkija olisi voinut näyttää onnellisia ihmisiä, jos ihmiset eivät olleet onnellisia? Ei - yksi tyyni, onnellinen henkilö löytyy Hansin piirustuksissa - Berryn herttuatar. Mutta hän rukoilee, ja ihmsiet ottivat 1500-luvulla uskontonsa vakavasti, olipa se sitten katolinen, protestanttinen, kalvinistinen tai vuorotellen kaikkia näitä.


Ei kommentteja: