Viikolla 12 - Matkalaukku-uskonnot (ja muut)

MATKALAUKKU- USKONNOT

YLE Teemalla tuli taannoin ohjelma Euraasiasta. Siinä käytettiin termiä "matkalaukku-uskonto"; ei missään herjaavassa mielessä taan tarkoittaen uskontoa, joka ei ole sidottu paikkaan, vaan jonka ihmiset voivat ottaa mukaansa.

Vanhimmat uskonnot ovat paikkauskontoja. Pyhiä lehtoja, lähteitä, vuoria ja luolia. Luolat tunnemme kalliomaalauksista; Lascaux, Alatamira ja muut loisteliaat jääkauden taidegalleriat. Suomalaisilla on omat lehtonsa, Pyhäjärvensä, Pyhätunturinsa ja muut paikkansa kalliomaalauksineen.

Antiikin pyhät paikat ovat kirjallisuudesta tuttuja. Kreikkalaisilla oli oraakkeleita; Delphoi, Dodona, Olympos.

Dodonan pyhän tammen suhinassa kuunneltiin Zeuksen ääntä

Pyhiä paikkoja ei voi siirtää, ihmisten on tultava niiden luo. Kun Aleksanteri Suuri halusi saada oraakkelivastauksen Siwahista, hän joutui tekemään kuolettavan vaarallisen matkan Libyan erämaahan (retkikunta eksyi hiekkamyrskyssä ja Aleksanteri olisi menehtynyt, elleivät oppaat olisi nähneet kahden variksen kaartelevan taivaalla osoittamassa pyhän keitaan sijaintia, niin kerrotaan). Ensimmäiset siirrettävät uskonnon tunnukset olivat roomalaisten legioonien kotkat ja kannettavat keisarin alttarit, jotka edustivat itseään Roomaa ja sen valtaa. Niillekään ei ollut paikkaa valtakunnan rajojen ulkopuolella.

Eräänlaista matkalaukku-uskontoa edustivat Mesoamerikan intiaanien pallokentät, joita on löydetty kaikkialta, mihin intiaanit kulttuurinsa veivät.


Sekin oli vain osittaista; todella pyhiä paikkoja intiaaneille olivat varhaiset kaupungit, kuten Chichen Itza, ja näihin tehtiin pyhiinvaelluksia. Uskonto ei siis ollut todella siirrettävä. Valkoiset orjakauppiaat tulivat tahtomattaan luoneeksi matkalaukku-uskonnon (hyppään nyt ajassa pitkälle eteenpäin) viedessään yoruba-heimoon kuuluvia ihmisiä orjiksi Amerikkaan. Yorubat ottivat jumalansa mukaansa ja loivat voodoon ja santerian.

Loasta nimeltä Ghede tuli voodoossa paroni Samedi, kuoleman herra - tässä hänen ververinsä

Todelliset matkalaukku-uskonnot tarvitsivat kirjoitusta. Kirjoitetun tekstin ihminen voi kääriä kokoon ja pakata mukaansa; kirjoitusta voi käyttää lasten opetuksessa ja muukalaisten käännytyksessä. Hindujen Vedat ovat kirjoitettuja, mutta hindu-uskonnosta ei koskaan tullut matkalaukku-uskontoa. Syy voi olla se, että Vedat olivat ainakin vuosituhannen ajan muistivaraisia, laulettuja pyhiä tekstejä, eivät kirjoitettuja. Syy voi olla myös se, että kuten Kreikan uskonto, myös hindu-usko perustuu erittäin voimakkaasti pyhiin paikkoihin, kuten Ganges-virtaan. Sitä ei voi siirtää, sen luokse on palattava. Jos kastiyhteisössä ihminen ylitti meren, hän menetti kastinsa ja joutui suorittamaan erittäin kalliit puhdistumisrituaalit, ja kuollessaan hän halusi palata Ganga-äidin helmaan.

Ruumissaatto Varanasin ghatilla

Sama koski ja koskee yhä kiinalaisia - maisema ja maaston muodot olivat heille hyvin tärkeitä, vaikka nykyään uudessa Kiinassa ei taideta kysyä neuvoa feng-shuin taitajilta, ennen kuin rakennetaan pilvenpiirtäjä tai olympiastadion. Ja edelleen kiinalaiset haluavat tuhkansa Kiinan multaan.

Ensimmäinen todellinen matkalaukku-uskonto oli buddhalaisuus.

Pyhät tekstit matkasivat halki Aasian, pohjoisesta etelään, idästä länteen, ja levittivät buddhalaisuutta. Internetin välityksellä uskonto leviää yhä odottamattomiin kolkkiin maapallolla, kuten muutkin matkalaukku-uskonnot.

Kolme muuta suurta uskontoa, juutalaisuus, islam ja kristinusko, nojaavat kaikki kirjoitettuun tekstiin. Muhammed kutsui näitä kolmea "kirjan kansoiksi" ja julisti uskontojen sukulaisuuden.

Tora-käärö

Juutalaisuuden toinen tukijalka (Vanhan Testamentin tekstien ohella), Talmud, sisälsi ensin suullisia opetuksia. Kun juutalaiset karkoitettiin Jerusalemista vuonna 70 jKr, myös Talmud kirjoitettiin teksteiksi ja juutalaiset kirjaimellisesti pakkasivat uskontonsa matkalaukkuihinsa.

Koraaninlukua

Samoin islam perustui alusta asti kirjoitettuun tekstiin, Koraaniin. Juutalaiset kiinnittävät suurta huolta alkuperäistekstiin, ja heprea on tärkeä kieli - jokaisen on osattava ainakin sen verran hepreaa, että hän kykenee lausumaan juhlissa merkitykselliset tekstit. Koraania ei periaatteessa edes saisi kääntää muille kielille kuin arabiaksi, vaikka nykyaikana käännöksiä on tehty. Kristinuskon peruskirjaa, Raamattua, ei myöskään ensin haluttu laskea kansan käsiin, joten erikieliset käännökset ovat vasta viisisataa vuotta vanhoja. Nykyään luonnollisesti käännöksiä tehdään ahkerasti mahdollisimman monelle kielelle.

En tiedä, vieläkö hotellien yöpöydän laatikosta löytyy Raamattu; vielä kaksikymmentä vuotta sitten se oli pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Minulle on kerrottu, että nämä Raamatut oli tarkoitettu varastettaviksi. Toivottiin, että ykisnäiset matkaajat syventyisivät kirjan sanomaan, ottaisivat sen mukaansa ja perehtyisivät siihen.

Tunnustan varastaneeni yhden Raamatun - Barbadokselta. Kyseessä oli ns. "King James Bible"; siihen aikaan ei vielä ollut Internetiä, ja kirjankääntäjäystäväni oli kiukustunut, koska hän ei löytänyt Suomesta kuin modernin englanninkielisen käännöksen. Hän tarvitsi kirjaa tunnistaakseen teksteissä olevat Raamattu-viitteet. Niinpä pakkasin barbadolaisen babtistiseurakunnan lahjoittaman Raamatun matkalaukkuuni ja vein sen kääntäjän avuksi. Matkalaukku-uskontoa.



Ei kommentteja: