Viikolla 50 - Kuolleenmeren rannat

Kuollutmeri on maapallon matalin luonnon muovaama paikka - niin sanoo Wikipedia.

Voisi kuvitella, että täällä eivät ihmiset viihdy. Itse asiassa Kuolleenmeren ympäristö ei ole niinkään kuollut - siellä on keitaita ja varsinkin varhaisen pronssikauden aikaan alue oli kosteampaa kuin nykyään ja kasvillisuus menestyi. Egyptiläiset hankkivat täältä bitumia, jota he tarvitsivat laivoihinsa. Alueelta onkin löydetty egyptiläisen näköisiä jäännöksiä - mm. sfinksi.


SODOMA

Raamatun lukijat yhdistävät Kuolleenmeren pahaenteisiin kaupunkeihin, Sodomaan ja Gomorraan. Ne, kuten kirjassa lukee, tuhoutuivat, koska niiden asukkaat viettivät kovin paheellista elämää. Tuhoutuneita kaupunkeja oli useampiakin, Admah ja Zeboim olivat myös mennyttä, kun taas Zoar pelastui, jotta Lootilla olisi paikka, minne mennä.

Mutta Loot vastasi hänelle: "Voi ei, herrani! Sinä olet jo osoittanut minulle, palvelijallesi, suurta armoa ja laupeutta, kun sallit minun pitää henkeni. Mutta vuorille minä en uskalla yrittää: pelkään, että tuho saavuttaa minut ja minäkin kuolen. Tuo kaupunki tuolla on niin lähellä, että ehdin paeta sinne, ja se on kovin vähäpätöinen. Sehän on liian mitätön hävitettäväksi; enkö saisi paeta sinne ja silti säilyttää henkeni?" Mies sanoi: "Minä suostun sinun pyyntöösi vielä tässäkin asiassa enkä tuhoa tuota kaupunkia. Pakene kiireesti sinne, sillä minä en voi tehdä mitään ennen kuin olet siellä." -- Tästä on peräisin kaupungin nimi Soar.


Koko Sodoman ja Lootin juttu on jotenkin vaikeasti selvitettävä, mutta tuhon kuvaus on vaikuttava: taivaasta satoi tulta ja tulikiveä, kaupungit ja koko tasanko ja maan kasvitkin tuhoutuivat, ja maasta nousi savua kuin polttouunista. Ei ihme, että kaupunkeja on kovasti etsitty, mutta ei ole löydetty. "Deus Artefacta" kertoo viime kesän amatööriretkikunnasta, jotka hakivat kaupunkeja "lapio toisessa ja Raamattu toisessa kädessä".

Paikan lisäksi tutkijoita on askarruttanut tuhon syy. Graham Harris on vakuuttunut, että kaupungit sijaitsivat Kuolleenmeren pohjoispäässä, aika oli varhainen pronssikausi ja tuhon syy maanjäristys, joka aiheutti maanvyöryn. Bitumi ja asfaltti oat peräisin maaöljystä ja maakaasusta, jotka taas olisivat järistyksessä purkautuneet ja aiheuttaneet Raamatun kuvaaman maailmanlopun näkymän.


SODOMA-VUORI

Bitumi ei ole ainoa luonnontuote, jota Kuolleenmeren rannoilta löytyy. Sodoma-vuori on puhdasta vuorisuolaa. Rapautuminen saa sen reunat lohkeamaan pilareina. Lootin vaimo -parka ilmeisesti muuttui tällaiseksi pilariksi. Ainakin turisteille esitellään Lootin vaimoa:


Tämä Lootin vaimo ei ole ensimmäinen laatuaan. Häntä edelsi aikaisempi vaimo:


Pikapuoliin joutunevat etsimään taas uuden. Ehkä matkaoppaat voivat auttaa pikkuisen taltalla vaimon muotoja.


MASADA JA QUMRAN

Roomalaisajalla Kuolleenmeren reunojen luolat ja huiput muutettiin luonnonlinnoituksiksi. Tällöin käytiin Rooman ja juutalaisten välillä sotia, jotka johtivat Jerusalemin hävitykseen ja juutalaisten karkotukseen. Masada on tunnettu Flavius Josephuksen kuvauksesta; täällä viimeiset tuhatkunta puolustajaa tappoivat toisensa ensin miehet vaimonsa ja lapsensa, sitten valitut tappoivat muut miehet, ja lopulta viimeinen surmasi itsensä. Kaksi naista ja viisi lasta piiloutui ja jäi henkiin kertomaan tämän hurmeisen tarinan.

Qumranin rinteet ja luola-alue keskellä kuvaa

Qumran tunnetaan kääröistään. Tai ei tunneta; kääröjen historia on ollut yhtä turhautumista. Kun kirjakääröt ensin vuonna 1947 löydettiin, ne annettiin tutkittavaksi ns. kansainväliselle tutkimusryhmälle, joka reippaasti istuutui niiden päälle - ei tutkinut eikä näyttänyt muillekaan. Niinpä kääröjen sanoma on vieläkin epäselvä. Michael Baigent ja Richard Leigh ovat kirjoittaneet juuri suomennetun kirjan "Kiista Kuolleenmeren kääröistä", jossa he kyseenalaistavat ajatuksen rauhallisesta essealaislahkosta ja huomauttavat, että Qumranissa oli linnoitustorni ja ahjo ja roomalaiset tuhosivat paikan samaan aikaan kuin Masadankin. Niinpä Qumranin asukkaat olisivat olleet yhtä sotaisia kuin Masadan kapinalliset. Kääröt on voitu kätkeä luoliin juutalaiskapinan aikaan tai myöhemmin - kapinoita roomalaisia vastaan käytiin heidän tulostaan Jerusalemin hävitykseen asti.


EIN GEDI


Israelin ja Jordanian rajalla on Ein Gedin keidas, jonne israelilaiset ovat rakentaneet suositun lomahotellialueen ja kylpylän. Ein Gedin luontoa ylisti jo Plinius vanhempi; täällä on mm. Israelin kahdesta putouksesta toinen.

Paikalla on kaksi ongelmaa; Jordanian rajan läheisyys, jonka vuoksi Ein Dedi on käytännöllisesti katsoen sotatoimialuetta (sitä suosivat eniten Israelin armeija perheineen) ja kuivuva Kuollutmeri. Uimarit on nykyään vietävä merelle raitiovaunulla.

Koko Kuolleenmeren alue on luonnoltaan sotaisaa. Arvaukseni Lootin ja sodomalaisten keskinäisestä kiistasta on, että siinä maalaiset paheksuivat kaupunkilaisia (Loot muutti myöhemmin Soarista luolaan, koska hän ei uskaltanut asua siellä). Qumran ja Masada kertovat juutalaisten sitkeästä taistelusta roomalaisia vastaan. Ein Gedi osoittaa, että sota vain jatkuu. Jonakin päivänä vielä maankamarakin näyttää uudelleen mahtinsa ja tulta ja tulikiveä sataa taas - niin arvelen. Siihen asti Lootin vaimot seuraavat sarjana toisiaan ja Ein Gedin putous ryöppyää rinteellä. Ja arkeologit, arkeologian harrastelijat ja paikalliset beduiinit yrittävät kilpaa kaivaa esiin historian muistoja. (Niin, unohdin - beduiineilla on tapana levittää mahdollisen löytöpaikan päälle musta beduiiniteltta. Kun he poistuvat, maassa on reikä ja joku takakujan antiikkikauppias soittaa salaisen soiton keräilijöille. Juuri kuten tapahtui vuonna 1947.)


Ei kommentteja: