Anne Hathaway


LAIMINLYÖTY VAIMO,
OVELA NAINEN?



William Shakespearen elämän toiseksi keskustelluin nainen (ensimmäinen oli sonettien "tumma nainen") oli hänen vaimonsa Anne Hathaway.

Anne Hathawayn kotitalo


William Shakespeare meni 18-vuotiaana naimisiin 26-vuotiaan naisen kanssa, joka sai kuusi kuukautta myöhemmin lapsen ja sitten pari muuta. Sen jälkeen Shakespeare käytännössä hylkäsi vaimonsa, kunnes testamentissaan jätti tälle "toiseksi parhaan vuoteensa". Tässä tarinan luut. Lihoja onkin etsitty siitä asti, kun Shakespearesta tuli kiinnostava.

Sinänsä ei ole harvinaista, että nuori mies kaatuu auliin naisen syliin ja myöhemmin seuraavat haulikkohäät. Anne oli naimaton, hän ei ollut köyhä, joskaan ei rikaskaan, ja Williamin perhe oli menossa alamäkeen. Joitakin erikoisia yksityiskohtia liittyy silti jo häihin.

Syksyllä 1582 kirjuri merkitsi kuulutuksen Wm Shaxperen ja Anne Whatleyn, kotipaikka Temple Grafton, välillä. (Nimien oikeinkirjoitus oli Shakespearen aikana varsin horjuvaa - olisimme yhtä hyvin voineet päättää kunnioittaa suurta Saxperea). Seuraavana päivänä kaksi Stratfordin maanviljelijää tuli maksamaan 40 punnan takuusumman (suuri summa - kaksi kertaa koulumestarin vuosipalkka) takuuksi, että sanotun Shaxperen ja Anne Hatweyn, kotipaikka Shottery, avioliiton välillä ei ollut esteitä. Marraskuussa pari vihittiin.

Anne Whatleystä ei tiedetä muuta kuin merkintä, ja on ehdotettu, että kirjuri on voinut sekoittaa nimet Whatley ja Hatwey. On kuitenkin vaikea ymmärtää, miten kirjuri olisi voinut sekoittaa Temple Graftonin ja Shotteryn.

Jos William on riiustanut kahta Annea ja sitten käytännöllisesti katsoen pakotettu naimaan se vanhempi, joka oli raskaana, niin miksi hän yleensä alkoi lemmiskellä Anne Hathawaytä? Stephen Greenblatt ehdottaa, että nuori William olisi voinut toimia kuriirina Stratfordin salakatolisten (mahdollisesti oman äitinsä, ehkä isänsäkin) ja Shotteryssä sillä hetkellä piileskelevän katolisen papin - Robert Debdalen, joka myöhemmin jäi kiinni ja mestattiin - välillä. Anne olisi ollut näennäinen syy Williamin matkoihin.

Menisin vielä pitemmälle. Jos Anne-parka oli vain tekosyy, miksi William myöhemmin kirjoitteli näytelmissään herjaavia huomautuksia miestään vanhemmista vaimoista, avioliittoa edeltävän seksin irstaudesta ja jätti vaimolleen vain toiseksi parhaan vutoeensa, ja senkin vasta viimeisessä luonnoksessa - ensimmäisessä testamentissa Anne ei saanut mitään?

Ehdotan kahta teoriaa. Ensimmäisen mukaan William olisi todella käyttänyt Annea vain salaisuuden peitteenä. Anne olisi saanut juonen selville (katolista pappia ei ollut järin helppo piiloitella maalaisympäristössä). Annen isä oli hyvin tiukka protestantti. Anne kiristi hurmaavan nuorukaisensa avioliittoon uhkaamalla paljastaa juonen sen jälkeen, kun kuuli Williamin toisesta lemmitystä - siitä kiire ja takuut. Mahdollisesti maanviljelijät olivat myös salakatolisia ja siksi joutuivat luopumaan suurista summista rahaa mieluumin kuin päästään.

Toinen vaihtoehto olisi vielä häijympi. Ehkä Anne tiesi alusta asti, että William oli salaisilla asioilla. Hän oli iskenyt silmänsä nuorukaiseen ja paljasti tälle tietävänsä, millä asioilla tämä liikkui - ehkä Anne jopa auttoi Williamia, Hathawayn maalaistalossa oli hyviä piilopaikkoja. Hintana oli avioliitto. Williamn hoiti hommansa (monessakin mielessä), aikoi jättää Annen, kun Debdale oli häipynyt muualle, mutta huomasi ketunrautojen pitävän lujemmin kuin nuori mies kuvitteli. Siitä kiire, avioliitto ja myöhempi hylkäys.

Greenblatt arvelee Williamin lähteneen Lontooseen näyttelijän epävarmaan ammattiin myös katolisuuden vuoksi. Paikkakunnan tärkeä henkilö oli sir Thomas Lucy, kiihkeä katolisten metsästäjä. Myöhemmin sepitettiin typerä tarina, jonka mukaan Shakespeare olisi jäänyt kiinni salametsästyksestä sir Thomasin peurapuistossa ja joutunut pakenemaan. Greenblattin mukaan kyse olisi voinut olla vakavammasta asiasta - saaliina eivät olleet peurat, vaan katoliset. Sir Thomasilla ei ollut peurapuistoa. Mitenkähän pitkälle Anne olisi ollut valmis menemään pitääkseen harhailevan aviomiehensä kurissa? Lipsahtiko kieli? Tässäkö vaiheessa vasta Williamissa heräsi kauna vaimoa kohtaan, joka myöhemmin purkautui näytelmien säkeissä ja testamentissa:

Ei tähän liiton taimeen taivas vihmo
Siunaavaa kastettaan, vaan kylmä viha,
Kina ja karsas ylenkatse kylvää
Aviovuoteeseenne inhaa ruhkaa,
Ett' iljettää se teitä kumpaakin.


Hathawayn mökkinä tunnetun Annen kotitalon puutarhaa

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Heips,

Youtubesta löytyy Greerin luento aiheeseen liittyen:

http://www.youtube.com/watch?v=_WPOCGcFgRU

Kiitos mielenkiintoisesta blogista ja aurinkoista kevättä!
Irina