MAUSTEIDEN MERKILLISIÄ MATKOJA
Ainakin minulle on opetettu historiaa vanhan kaavan mukaan; Euroopan historiaa, löytöretkiä ja sen sellaista. Nykyisessä globaalissa maailmassa historiaakin on alettu katsoa uusin silmin ja todettu, että kah! ihmisethän ovat kulkeneet pitkiä matkoja tällä pienoisella pallollamme kauan ennen kuin Vasco da Gama Intiaan päätyi.
Ajatellaanpa esimerkiksi miestä nimeltä Puzurum. Puzurum asui Eufrateen rannalla vuoden 1721 eaa. tienoilla. Tämän me tiedämme siitä, että hänen talonsa paloi. Jäännöksissä on säilynyt Puzurumin kirjeenvaihtoa, joka ajoittuu mainitulle vuodelle. Puzurumin talon raunioista on löydetty muutakin, nimittäin saviastia, jossa oli mausteneilikoita. Ja mausteneilikka kasvoi siihen aikaan ja paljon myöhemminkin ainoastaan Indonesiassa. Koska edes Egyptin käsi ei ulottunut lähellekään Eufratia Puzurumin elinaikana, ei voida mitenkään tietää, miten mausteneilikat Indonesiasta päätyivät Puzurumin taloon, mutta siellä ne olivat.
Mausteneilikoita
Toinen yllättävä paikka löytää mausteita on faarao Ramses II:n muumion nenä. Ramseksen muumio on toki ollut tallella jo pitkään, mutta vuosina 1975-76 se oli tutkittavana Musée de l'Hommessa pariisissa. Siellä siitä otettiin röntgenkuvia ja todettiin, että muumioitaessa faaraon nenään oli työnnetty pippuri kumpaankin sieraimeen.
Ramses II:n muumion pää ja hänen ylhäinen nenänsä
Pippuri on kotoisin Intian rannikolta. Faarao Hatsepsutin Puntin-matka 1400-luvulla eaa. on toki kuuluisa ja tapahtui ennen Ramses II:n aikaa, mutta Intiaan sen ei tiedetä ulottuneen. Puntin maa sijoitetaan yleensä Eritrean tai ehkä jopa Somalian rannikolle. Kuka tai ketkä hoitivat purjehdusta Puntin maasta Intiaan ja takaisin, vai tuliko pippuri ehkä jotakin mutkikkaampaa reittiä? Kukaan ei tiedä (vielä).
Olivatpa reitit mitä tahansa, suoria ja selviä ne eivät olleet. Niin antiikin aikoina kuin keskiajallakin käytiin vilkasta keskustelua mausteiden alkuperästä. Herodotos ja Plinius vanhempi sijoittivat mausteiden lähtömaan Arabiaan tai Etiopiaan ja Kolumbus epäili jopa Paratiisia (hän kirjoitti viimeisillä matkoillaan löytäneensä Paratiisista virtaavan joen ja tavoittavansa kohta mausteiden syntypaikan).
Arabia ja Etiopia olivat jo Kreikan ja Rooman aikoina mausteiden välietappeja, mutta Puzurumin mausteneilikat ja Ramseksen pippurit ovat vieläkin kummastuksen aiheita.
Ajatellaanpa esimerkiksi miestä nimeltä Puzurum. Puzurum asui Eufrateen rannalla vuoden 1721 eaa. tienoilla. Tämän me tiedämme siitä, että hänen talonsa paloi. Jäännöksissä on säilynyt Puzurumin kirjeenvaihtoa, joka ajoittuu mainitulle vuodelle. Puzurumin talon raunioista on löydetty muutakin, nimittäin saviastia, jossa oli mausteneilikoita. Ja mausteneilikka kasvoi siihen aikaan ja paljon myöhemminkin ainoastaan Indonesiassa. Koska edes Egyptin käsi ei ulottunut lähellekään Eufratia Puzurumin elinaikana, ei voida mitenkään tietää, miten mausteneilikat Indonesiasta päätyivät Puzurumin taloon, mutta siellä ne olivat.
Mausteneilikoita
Toinen yllättävä paikka löytää mausteita on faarao Ramses II:n muumion nenä. Ramseksen muumio on toki ollut tallella jo pitkään, mutta vuosina 1975-76 se oli tutkittavana Musée de l'Hommessa pariisissa. Siellä siitä otettiin röntgenkuvia ja todettiin, että muumioitaessa faaraon nenään oli työnnetty pippuri kumpaankin sieraimeen.
Ramses II:n muumion pää ja hänen ylhäinen nenänsä
Pippuri on kotoisin Intian rannikolta. Faarao Hatsepsutin Puntin-matka 1400-luvulla eaa. on toki kuuluisa ja tapahtui ennen Ramses II:n aikaa, mutta Intiaan sen ei tiedetä ulottuneen. Puntin maa sijoitetaan yleensä Eritrean tai ehkä jopa Somalian rannikolle. Kuka tai ketkä hoitivat purjehdusta Puntin maasta Intiaan ja takaisin, vai tuliko pippuri ehkä jotakin mutkikkaampaa reittiä? Kukaan ei tiedä (vielä).
Olivatpa reitit mitä tahansa, suoria ja selviä ne eivät olleet. Niin antiikin aikoina kuin keskiajallakin käytiin vilkasta keskustelua mausteiden alkuperästä. Herodotos ja Plinius vanhempi sijoittivat mausteiden lähtömaan Arabiaan tai Etiopiaan ja Kolumbus epäili jopa Paratiisia (hän kirjoitti viimeisillä matkoillaan löytäneensä Paratiisista virtaavan joen ja tavoittavansa kohta mausteiden syntypaikan).
Arabia ja Etiopia olivat jo Kreikan ja Rooman aikoina mausteiden välietappeja, mutta Puzurumin mausteneilikat ja Ramseksen pippurit ovat vieläkin kummastuksen aiheita.
3 kommenttia:
Faarao ei siis vetänyt hernettä nenäänsä... vaan pippurin. Pippurit taisivat olla tuohon aikaan hyvin arvokkaita, ehkä tuokin tapa oli jokin suuri kunnianosoitus. Tai jos faaraon haluttiin heräävän aivastukseen!
Saako vähän niuhottaa? Eikö, no ei se mitään...
Sille muumioimiselle on parempi sana: palsamointi.
Faarao(tar) Hatsepsutin matkan ajankohdassa on pilkkuvirhe.
Kiitos korjauksesta, nolla oli jäänyt pois. Hatsepsutia kutsuin tahallani faaraoksi; minua on alkanut kyllästyttää aina erotella naishallitsijat "tavallisista" hallitsijoista. Ajattelin asiaa, mutta tulin siihen tulokseen, että kaikki toki tuntevat Hatsepsutin.
Lähetä kommentti