Viikolla 47 - purnausta ja Bulgaria




PURNAUSTA

-
TV-OHJELMAT on suunnattu järjettömiin kellonaikoihin. Parhaiten sen huomaa TV-arvostelijoista: he eivät viitsi edes mainita ennen yhdeksää alkavia ohjelmia, koska ennen yhdeksää ei tule mitään järjellistä. Kaikkein parhaat piilotetaan aamuyöhön.

Suomessa on vielä aamulla nousevia työtä tekeviä ihmisiä, yöleponsa tarvitsevia iäkkäämpiä, opiskelijoita ja muita, jotka tarvitsisivat vähän nukkumisaikaakin. Joitakin ohjelmia sentään uusitaan päiväsaikaan - eipä silti, ei siitäkään ole iloa niille, jotka ovat töissä tai koulussa.

- MISTÄ TULIKIN MIELEEN sunnuntaina uusittu "Jumalan ystävät". YLE on ilmoittanut pyrkivänsä uudistamaan ohjelmien suomenkielisen tekstityksen. Toivottavasti kyseisen ohjelman tekstitys ei ollut näyte uudsesta linjasta - se oli absurdi. Ohjelma käsitteli siis Yhdysvaltojen kristillisyyden villimpiä puolia. Tunnin mittaisen ohjelman teksityksestä ensimmäinen viisitoista minuuttia koski sen sijaan tsetseenien asemaa Puolassa. Ainakin otaksun, että kyseessä oli toisen ohjelman suomennos: tokkopa Keski-Lännen pastori valittelisi sitä, miten vaikeaa on saada katolisessa Puolassa nuoria moskeijaan.

- MAANANTAINA 26/11 uutisoitiin Aamu-TV:ssä tyynesti, että sairaaloiden hoitojonot ovat keväästä alkaen taas kasvaneet kuin rekkajonot Vaalimaalla. Pahoittelua ei esitetty. MItenkäs pääministeri ja muut ihmisten hengestä huolestuneet tahot eivät ole koko kevään, kesän ja syksyn aikana tuoneet julki syvää huoltaan potilasturvallisuudesta? Onko TEHYn työtaistelutoimien vuoksi kuollut ihminen enemmän kuollut kuin sairaalan omien toimien vuoksi kuollut? Ilmeisesti on. Poliittisesti korrekti kuolema on ihan eri juttu kuin poliitisesti epäkorrekti.


Sen tiimoilta afrikkalainen sananlasku:



VÄHÄISEN BULGARIASTA

Luin tässä Anton Dontsevin kirjan "Väkivallan pitkä varjo" ja nolostuin siitä, miten vähän tiedän maasta.

No sen, että Bulgaria on kehitysmaatasolla korruptiossa; että se on juuri lopettanut asevelvollisuusrmeijan ja siirtynyt palkka-armeijaan; että se on uusia EU-maita; ja että sieltä, kuten Romaniastakin, tulee Suomeen ihmisiä istumaan kadunkulmissa käsi ojossa.



Sen sijaan en ole tiennyt, että Bulgarialla on pitkä ja vaihteleva historia. Maa on kahdesti ollut merkittävä, itsenäinen valtio ennen nykyaikaa, se on kuulunut Bysanttiin ja Ottomaanivaltakuntaan, sinne on tungettu milloin mitäkin uskontoa, milloin vapaaehtoisesti käännyttämällä, milloin pakolla (tästä kertoo Dontsevin kirja).



Ennen kaikkea Bulgaria oli muinainen Traakia, Dionysoksen ja Orfeuksen valtakunta, jossa oli kulta-aarteita, hevosia (ihmisiä syöviä, jos on uskominen Herakles-taruja) ja yksi Aleksanteri Suuren sotilasmahdin tukipilareista.





VÄHÄN KULTTUURISTA - ORFEUS JA EURYDIKE

Orfeuksen ja Eurydiken tarina on niitä myyttejä, jotka ovat irtautuneet kulttuuristaan ja käyneet yleismaailmallisiksi. Useimmiten sitä kaiketi käsitellään tarinana ikuisesta rakkaudesta, joka sitten kuitenkin tuhoutuu - Orfeus saisi rakkaansa takaisin, mutta ei malta olla katsomatta taakseen. Perusideaa on käytetty usein - yksi kolkoimmista versioista on Stephen Kingin "Pet Sematary".

Dionysos-jumala ja hänen palvontansa ovat myös antaneet nimensä usealle teorialla - "dionyysinen" on erään antropologisen teorian mukaan vastakohta "apolloniselle", villi mystisyys vastakohta järkevälle rauhallisuudelle. Orfeuksen repivät kappaleiksi bakkantit, viini tuli Eurooppaan jumala Dionysoksen tuomana.

Kaikesta sitä bulgaarit ovatkin vastuussa. Muistakaa bakkantit, kun ensi kerralla ostatte viinipullon.

Jacques Blanchard: Bacchanta

Ei kommentteja: