SKOTLANNIN JAAKKO VI,
ENGLANNIN JAAKKO I
JA NOIDAT
Kuin karhu paaluun kytkettynä
mun täytyy härnyy kestää.
Pikku kuningas Jaakko joutui Morayn jaarlin huostaan, mutta tämä murhattiin, kun poika oli kolmivuotias. Sen jälkeen holhoojat vaihtelivat Skotlannin rajun politiikan myötä. Onneksi pojalle hankittiin hyviä opettajia. Hänestä tuli tunnettu oppinut, joka muun ohella kirjoitti sonetteja latinaksi.
Englannin kuningas Jaakko I
Englannin kuningas Jaakosta tuli, kun hänen äitinsä mestattiin ja sitten Englannin Elisabeth kuoli. Elisabethia yritettiin murhata koko hänen hallintonsa ajan (monessa juonessa oli Jaakon äiti mukana), ja sittemmin koetettiin murhata Jaakkoa.
Ei minusta ole varsinainen ihme, että hänestä kasvoi pelokas ja vainoharhainen mies, joka kohdisti suuren osan peloistaan taikakeinoihin ja noituuteen - salamurhaajia vastaan hän puolustautui topatuilla vaatteilla (joilla oli huono vaikutus hänen henkilökohtaiseen hygieniaansa), mutta miten puolustautua kaukaa kohdistettua noituutta vastaan?
Noitapiiri, jossa on miehiä ja naisia
Noitia oli jo kauan jahdattu varsinkin Skotlannissa, mutta Jaakon aikaan levisi näkemys, että kukaan ei voi olla noita yksinään; täytyi olla noitapiiri. Lisäksi noitien täytyi tehdä sopimus paholaisen kanssa. Pelkät keskiajalta tunnetut taiat ja loitsut eivät riittäneet (poltettiin harjalintu elävältä ja luettiin latinankielisiä lauseita takaperin, sen sellaista), vaan tarvittiin kokonainen järjestelmä. Jaakko alkoi erityisen kiinnostuneesti tutkia henkilökohtaisesti noitia, osallistua kuulusteluihin ja kidutuksiin ja lukea oikeudenkäyntien asiakirjoja, kun hän meni naimisiin Tanskan Annen kanssa. Ensin myrsky ajoi Annea kuljettaneen laivan takaisin ja väki joutui rantautumaan Norjaan (avioliitto oli jo solmittu välikäden kautta). Kun Jaakko puolestaan lähti Tanskaan, paluumatka nuoren morsiamen kanssa oli myös poikkeuksellisen myrskyinen, ja laivoja menetettiin.
Tanskassa Jaakko oli keskustellut vilkkaasti maan oppineiden kanssa, muun muassa tähtiä tutkivan Tyko Brahen. Tyko ei vain tähyillyt tähtiä, hän laati ennustuksia, oli kiinostunut Paracelsuksen opeista ja hänen alustalaisensa syyttivät häntä noidaksi. Tanskassa jahdattiin noitia ja Skotlannin kuninkaan myrskyongelmiin löydettiin syyllisiksi kaksi noitaa, jotka vannoivat aiheuttaneensa ne. Juttuun oli sotkeutunut Skotlannin politiikkaa - Bothwell oli vielä elossa siinä pylväässään, ja hänellä oli puolue, joka haluttiin mustata noituussyytöksillä.
Joka tapauksessa Jaakko hermostui, varsinkin, kun Berwickissä väitetiin olevan kokonainen noitakultti, joka yritti tappaa Jaakon, ei vain hukuttamalla, vaan pistelemällä neuloja hänen vahakuvaansa. Berwickin noidat hirtettiin (Skotlannissa noidat poltettiin, Englannissa hirtettiin). Kuningas Jaakko krijoitti kirjan aiheesta, Daemonology. (Aina, kun kuningas kiinnostui jostakin aiheesta, hän kirjoitti siitä tutkielman, joten tunnetaan myös hänen kirjoituksensa tupakasta - hän ei arvostanut).
Kuningas kuulustelee Berwickin noitia
Kuninkaan ja noitien suhde oli oudon monimutkainen. Tultuaan Englannin kuninkaaksi hän lievensi tuomioita ja tutkitutti jutut tarkemmin - hänen mukaansa Englanti oli sivistyneempi maa kuin Skotlanti, eikä noituus ollut sellainen vaara kuin hänen sivistymättömämmissä lapsuusmaisemissaan. Hän puuttui henkilökohtaisesti kahteen tapaukseen, joissa syyttäjät olivat lapsia. Ensimmäisessä tapauksessa yhdeksänvuotias syytti 11-vuotiasta sisartaan ja äitiään noituudesta - molemmat hirtettiin. Toisessa jutussa nuori poika syytti vanhoja naisia ja kehitti oireita kuten neulojen oksentaminen. Kuningas käski panna pojan Canterburyn arkkipiispan huostaan ja muutaman viikon kuluttua poika tunnusti keksineensä kaiken. Syytetyt vapautettiin.
Oudoin pikku tapaus sattui Berwickin noitien tapauksessa. Noitien kerrottiin tanssineen kirkkoon häpäisemään sitä palvelustyttö Geillis Duncanen pillillä soittaman tanssisävelmän tahdissa. Kuningas käski tuoda tytön luokseen ja pyysi soittamaan sävelmän hänelle. Aikakauden eräänlainen uutislehti, News from Scotland, raportoi tapauksesta:
Näiden asioiden outouden huomioon ottaen kuningas osallistui tutkimuksiin suurta mielihyvää tuntien.
Kuningas Jaakko I virka-asussaan
Kuningas tuli tunnetuksi Raamatun-käännöksestään (vastapainona noituudelle?). King James Bible on vieläkin englantia puhuvassa maailmassa se oikea raamattu. Kannattaa huomata pieni, mutta kauaskantoinen yksityiskohta. Varhaisemmasa versiossa kuningas Henrik VIII:n ajalta sanottiin: "Thou must not suffer a poisoner to live". Kuningas Jaakko antoi muuttaa yhden sanan:
"Thou must not suffer a witch to live."